Lapsen puheen kehitys 0–1-vuotiaana

Ensimmäisen elinvuoden aikana vauva oppii tunnistamaan puhetta, reagoi ääniin ja harjoittelee itse ääntelyä. Jokeltelu alkaa jo muutaman kuukauden ikäisenä, ja vähitellen ääntely alkaa muistuttamaan yhä enemmän oman äidinkielen äänteitä. Vuoden ikään mennessä monet lapset ymmärtävät jo yksinkertaisia sanoja ja saattavat tuottaa ensimmäiset merkitykselliset sanansa.

Lapsen puheen kehitys 1–2-vuotiaana

Toisen elinvuoden aikana sanavarasto alkaa kasvamaan vauhdilla. Aluksi lapsi käyttää yksittäisiä sanoja ilmaistakseen tarpeitaan ja kiinnostuksen kohteitaan. Vähitellen lapsi alkaa yhdistelemään sanoja lauseiksi. Lapsi ymmärtää yleensä paljon enemmän kuin pystyy itse tuottamaan. Tässä vaiheessa eleet, ilmeet ja sanat toimivat usein rinnakkain sanallisen viestinnän tukena.

Lapsen puheen kehitys 2–3-vuotiaana

Kaksivuotiaan puheen kehitys etenee usein harppauksin. Sanavarasto laajenee nopeasti, ja lapsi alkaa yhdistellä sanoja pidemmiksi lauseiksi. Puheesta tulee vähitellen ymmärrettävämpää myös perheen ulkopuolisille ihmisille. Lapsi oppii kysymään, kertomaan kokemuksistaan ja osallistumaan yhä aktiivisemmin keskusteluihin.

Lapsen puheen kehitys 3–5-vuotiaana

Leikki-iässä lapsen kieli ja puhe monipuolistuvat merkittävästi. Lauseet pitenevät, sanavarasto kasvaa ja lapsi oppii käyttämään kieltä yhä joustavammin erilaisissa tilanteissa. Hän pystyy kertomaan tapahtumista, kuvailemaan asioita ja keskustelemaan muiden kanssa. Kielenkärkiäänteet kuten D, L, R ja S saattavat vielä puuttua, mutta muutoin puhe on pääosin ymmärrettävää myös vieraammille kuulijoille.

Merkit, jotka voivat viitata puheen viivästymään

Jokainen lapsi kehittyy omaan tahtiinsa, mutta tietyt merkit voivat viitata siihen, että puheen ja kielen kehitys tarvitsee tarkempaa seurantaa. Huolta voi herättää esimerkiksi vähäinen jokeltelu, ensimmäisten sanojen puuttuminen noin puolentoista vuoden iässä, hidas sanavaraston kasvu 2-vuotiaana tai vaikeudet ymmärtää puhetta tai toimia lyhyiden ohjeiden mukaisesti.

Milloin hakeutua puheterapeutille?

Puheterapeutin arvioon kannattaa hakeutua aina silloin, kun lapsen puheen tai kielen kehitys herättää huolta vanhemmissa, neuvolassa tai varhaiskasvatuksessa. Arvioon hakeutumista ei tarvitse viivyttää odottamalla, että lapsi ”kasvaa ongelman ohi”. Varhainen avun hakeminen auttaa tunnistamaan mahdolliset haasteet ajoissa ja tukemaan lapsen kielenkehitystä mahdollisimman tehokkaasti.

Pragma Terapia tarjoaa puheterapeutin vastaanottoa Turussa ja Helsingissä.

Miten puheterapia tukee lapsen puheen kehitystä?

Puheterapiassa arvioidaan lapsen puheen, kielen ja vuorovaikutustaitojen kehitystä sekä suunnitellaan yksilöllinen tuki lapsen tarpeiden mukaan. Kuntoutus erityisesti pienillä lapsilla toteutuu leikin, vuorovaikutuksen ja arjen tilanteiden kautta, jotta oppiminen olisi lapselle mielekästä. Lisäksi vanhemmat saavat konkreettisia keinoja tukea puheen kehitystä kotona. Tavoitteena on vahvistaa lapsen kykyä ymmärtää puhetta, ilmaista itseään ja osallistua vuorovaikutukseen omien taitojensa mukaisesti.

Apua lapsen puheen kehitykseen Helsingissä ja Turussa

Pragma Terapian henkilöstöllä on pitkä kokemus eri-ikäisten asiakkaiden häiriöryhmissä. Yrityksen omistajat ovat toimineet pitkään yrittäjinä ja kouluttajina, sekä Joanna on tehnyt väitöskirjansa lasten sosioemotionaalisista pulmista. Meillä on osaava, hyvin koulutettu ja kokenut tiimi Turussa ja Helsingissä. Puheterapia lapselle on mahdollista järjestää molemmissa toimipisteissämme, mutta myös asiakaskäyntinä.

Jos lapsen puheen kehitys mietityttää, kysy meiltä lisää. Meillä on vapaita asiakaspaikkoja puheterapiaan.

Ota yhteyttä: Ilona Valonen, 045 801 7044