Puheterapeutin työssä kohtaa laajan kirjon lapsia, joilla on erilaisia kielen- ja puheenkehityksen pulmia. Vastaanotolle voi tulla lapsi, jonka on hankala asettua paikalleen, katsekontakti on haparoivaa ja vuorovaikutus ja kommunikaatio ei oikein suju. Näillä lapsilla voi olla autismin kirjo, aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö eli ADHD tai kielellinen kehityshäiriö – tai kuten hyvin tyypillistä, jokin näiden yhdistelmä. Erityisen usein näillä lapsilla on haasteita sosioemotionaalisissa taidoissa.
Sosioemotionaalisilla taidoilla viitataan esimerkiksi kykyyn tunnistaa ja ilmaista tunteita, luoda ja ylläpitää kaverisuhteita sekä hallita käyttäytymistä eri sosiaalisissa tilanteissa. Nämä taidot ovat keskeisiä lapsen yleisen hyvinvoinnin ja sosiaalisen kehityksen kannalta. Vaikka jokainen vastaanotolle tuleva lapsi on ainutlaatuinen, monien lasten taidoissa ja haasteissa on usein yhteisiä piirteitä niin kielellisissä kuin sosioemotionaalisissa taidoissa.
Tunteiden tunnistamisen taidot luovat pohjan kaverisuhteille
Tunteiden tunnistamisella on myös keskeinen rooli sosioemotionaalisissa taidoissa. Niin kutsuttu nonverbaalinen tai sanaton viestintä on ihmisten välisessä kommunikoinnissa yhtä tärkeää kuin puhutut sanat. Teemme jatkuvasti tulkintoja toisen ihmisen aikeista ja tunnetiloista katselemalla ja kuuntelemalla heitä. Näiden tulkintojen avulla pysymme positiivisessa vuorovaikutuksessa ja luomme esimerkiksi kestäviä ystävyyssuhteita. Ystävyyssuhteiden merkitys korostuu mitä vanhemmaksi lapsi kasvaa ja kouluikäisillä arjen tunnit täyttyvät jo isoksi osaksi muista ihmisistä kuin pelkästään perheenjäsenistä.
Mitä sosioemotionaalisten ja tunteiden tunnistamisen taitojen haasteiden taustalla on?
Sosioemotionaalisten ja tunnetaitopulmien taustalla voi olla kognitiivisia eli tiedonkäsittelyyn liittyviä haasteita, esimerkiksi lyhytaikaisessa muistissa tai tarkkaavuudessa. Kielelliset taidot ovat myös hyvin usein yhteydessä lapsen sosioemotionaalisiin ja vuorovaikutuksen haasteisiin.
Emme tarkalleen tiedä vieläkään kaikkia niitä syy-yhteyksiä, mitä tunteiden tunnistamisen pulmien taustalla on, mutta tutkimuksissa on löydetty useita kielellisiin ja kognitiivisiin taitoihin liittyviä tekijöitä. Esimerkiksi mielen mallin taitojen sekä lyhytaikaisen muistin ja tarkkaavuuden yhteydet sosioemotionaalisiin haasteisiin ovat saaneet paljon tukea.
Mielen mallin taidot ja kielelliset taidot ovat kriittisiä
Mielen mallin taidoilla tarkoitetaan kykyä ymmärtää, mitä toinen ihminen ajattelee tai tuntee. Näitäkin taitoja on perinteisesti tutkittu eniten autismikirjon lapsilla, mutta viime vuosina myös ADHD- ja DLD-lapsilla on havaittu merkittäviä viiveitä mielen teorian taidoissa verrattuna tyypillisesti kehittyviin lapsiin. Mielen mallin taidot ovat monimutkaisempia kuin aiemmin on ajateltu, ja ne tyypillisesti kehittyvät edelleen iän ja muun kehityksen myötä.
Kielelliset taidot vaikuttavat merkittävästi mielen teorian taitojen kehittymiseen ja voivat jopa ennakoida niiden kehitystä. Kielellisten taitojen rooli sosioemotionaalisten taitojen kokonaisuudessa on keskeinen, sillä kieli on perusta ihmisten väliselle kommunikoinnille. Kieli ei ole vain viestintäväline, vaan myös keino, jolla lapsi jäsentää ja ymmärtää maailmaa.
Mielenkiintoista on esimerkiksi se, kuinka kasvojen ilmeille annettavien nimien avulla mielessä tapahtuu tunteiden jäsentymistä. Jos tunteelle saa nimen, se on helpompi laittaa omaan lokeroonsa ja löytää sen sieltä sitten tarvittaessa. Kun lapsi seuraavan kerran kohtaa samanlaisen ilmeen vaikkapa koulun pihaleikeissä, voi esimerkiksi ymmärtää, että kaveri taitaa olla vihainen. Tunteen tunnistaminen auttaa ymmärtämään tilannetta ja helpottaa sosiaalista vuorovaikutusta ja kaverien kanssa toimimista.
Kaikilla on oikeus ihmissuhteisiin
Kaikilla on oikeus olla yhteydessä toisiin ihmisiin, siksi sosioemotionaalisten taitojen tukemista ei voi korostaa liikaa. Niiden oppiminen on tärkeää kaikille meille, mutta erityisesti tukea tarvitsevat lapset, joilla on neurokehityksellisiä häiriöitä ja niihin liittyviä pulmia.
Teksti on mukailtu Joanna Kasken väitöstilaisuuden Lectio Praecursoriasta
